The Frog: The Mole väitti minun olevan kireä. Hän on väärässä. En ole kireä, vaan olen räjähys- ja romahuspisteissä. Siskoni käyttää kätsää sanontaa näissä tilanteissa; vituttaa kuin pientä oravaa, jolla on käpy jäässä.

Tosiaan, fiiliksen syynä ei ole kovin paljoa sd, mutta vähän kyllä on nälkä, eikä se mieltä paranna. Mulla on tänään duunin jälkeen kampaaja. Sen pitäisi olla kiva juttu, mutta tässä tilanteessa se aiheuttaa haasteita ateriarytmin ylläpitoon.

Mutta niin, mua harmittaa ihmissuhteet. Normisti nämä ongelmat hoituisi suklaisella Ben & Jerryllä ja muutamalla punaviinin rohkaisemalla selvittelytekstarilla, mutta nyt on vaan opeteltava sietämään tätä fiilistä ja mietittävä, josko olisi aika selvittää nämä tällaiset asiat aikuismaisesti.

Ja niin, tuolla duunin aulassa seisoo rivissä varmaan kymmenen Runebergin torttua. Ei, kyse ei valitettavasti ole kangastuksesta aavikolla, vaan siellä ne ovat. Mä olen ihan heikkona niihin. Olen ollut aina kiltti tyttö, mutta olen kerran tosissani suuttunut (ja näyttänyt suuttumukseni) äidille.  Joskus 5-vuotiaana halusin aina Runebergin torttuja, koska tykkäsin siitä hillosta. Äiti kieltäytyi ostamasta kalliita torttuja pelkän hillon takia. Suutuin ja heitin mehulasini seinään. Niin. Että niin paljon ne hemmetin tortut minulle merkkaa ja tuolla aulassa ne nyt mulle huutaa, tänä synkkänä päivänä :P